Saako koronapilvi hopeareunuksen startup-rahoituksen ennätysmääristä?

Kun katsoo Suomen startuppien menestystä vuonna 2021 unohtuu helposti, miten lyhyessä ajassa kaikki on muuttunut. Koko startup- ja rahoitusympäristö on täysin erilainen kuin mitä se oli 10 vuotta sitten, ja jopa hyvin erilainen kuin vielä 5 vuotta sitten. Vuonna 2010 oltiin vielä karrella 2000-luvun alun internet-kuplasta, ja 90- luvulla lupaavasti alkaneet yrittäjyys- ja rahoituskehitys olivat joutuneet jäähylle. Mutta 2000-luvun loppuun tultaessa monet, osin traumaattisetkin tapahtumat saivat yhdessä aikaan lumipalloefektin, joka on nyt alkanut realisoitumaan. Nokian vaikeudet 2009–2011 muuttivat monien opiskelijoiden urasuunnitelmat ja 2009 opiskelijavoimin perustettu Aalto Entrepreneurship Society (AaltoES) tarjosi heille kodin yrittäjinä. Sama yrittäjyysaalto levisi pian kaikkiin Suomen oppilaitoksiin ja kulttuurimuutos oli syntynyt.

Tähän maailmaan perustettiin vuonna 2010 Finnveran ja Sitran sijoittajayhteisön pohjalle myös enkelisijoittajaverkosto FiBAN. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tilastoista on luettavissa, että Suomesta on tullut yllättävän kehittynyt enkelisijoitusmarkkina. 20 000€ mediaanisijoitus, 35-50M€ tasolla stabiloituneet vuosittaiset enkelisijoitukset, FiBAN enkeleiden jäsenmäärän tasoittuminen noin 700 hengen tasolle, monien enkeliryhmien yhdessä perustamat sijoitusyhtiöt; ne kaikki kertovat siitä, että enkelikenttä on Suomessa hyvin kehittyneellä tasolla.

Koronavuosi löi kuitenkin leimansa myös enkelisijoituksiin. Vaikka sijoitusvolyymi oli edelleen aikaisemmalla tasolla, enkelit keskittyivät vahvasti tukemaan olemassa olevia sijoituksiaan. Ensisijoitusten määrä putosi voimakkaasti, mikä varmasti näkyi myös ensimmäistä sijoitustaan hakeville startupeille. Lisäksi vuonna 2020 enkelien tekemien exitien määrä kasvoi voimakkaasti, mikä todennäköisesti johtui ainakin kahdesta seikasta: Toisaalta koronavuosi oli liikaa joillekin yrityksille, ja ne kaatuivat. Toisaalta erittäin voimakkaasti kasvanut myöhäisemmän vaiheen sijoitusmarkkina imi enkeleiden yrityksiä eteenpäin, sekä isojen yritysten että myöhäisemmän vaiheen sijoittajien salkkuihin.

Linkki enkelisijoittajien ja Venture Capital -sijoittajien välillä on luonnostaan vahva ja viimeisen viiden vuoden aikana VC-kenttä on kehittynyt ripeästi ennen kaikkea aikaisemmin alkaneen yrittäjyyskehityksen seurauksena. Enkelit ovat kätilöineet tätä yrittäjyyskehitystä koko ajan enemmän ja enemmän yhdessä varhaisen vaiheen VC:eiden kanssa. Kehityksessä on auttanut merkittävästi VC-kentän reipas monipuolistuminen. Uusia VC-sijoittajia on syntynyt niin varhaiseen kuin myöhäiseen vaiheeseen, ja monella erilaisella fokuksella. Meillä on nykyään luovien alojen yrityksiin, ruokateknologiaan, koulu- ja opetusalalle, peliyrityksiin ja moniin muihin aloihin keskittyneitä VC-sijoittajia.

Kaikkein dramaattisin muutos on tapahtunut pidemmälle ehtineiden kasvuyritysten rahoituksessa. Vielä viisi vuotta sitten yli 10M€ rahoituskierros oli iso uutinen, tällä hetkellä sillä ei pääse edes top 12 -listalle. Tähän on tultu, koska ennen kaikkea monet vuoden 2010 alussa perustetut potentiaaliset yritykset ovat nyt menestyneet niin hyvin, että sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat haluavat päästä niihin mukaan. Lisäksi kotimaiset VC:t ovat onnistuneet vakuuttamaan omat sijoittajansa siitä, että tähän markkinaan kannattaa taas uskoa. Kotimaiset VC:t ovat onnistuneet myös nostamaan merkittävänkin kokoisia rahastoja, toki suurimmillaankin pienempiä kuin heidän kansainväliset verrokkinsa. Nämä isot kansainväliset sijoittajatkin ovat myös löytäneet Suomen markkinat ja myös heidän tekemät sijoitukset ovat kasvaneet voimakkaasti, varsinkin yritysten myöhäisemmässä vaiheessa.

Ennustajan hattu päässä voi veikata ainakin joitain ilmiöitä vuodelle 2021 ja sen jälkeen. Ensinnäkin rahaa on globaalisti liikkeellä edelleen runsaasti ja tämä raha etsii aktiivisesti kohteita, vaikka sitten isommalla riskillä. Tämä jatkunee niin kauan, kun korot pysyvät nollatasolla, tai jopa alle, ja keskuspankkien rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä. Toiseksi kasvuyrityksiin sijoittaminen alkaa kiinnostamaan yhä laajempia piirejä. Potentiaalisimmat kasvuyritykset ovat kuitenkin useimmiten edelleen muiden kuin ammattisijoittajien ulottumattomissa. Joukkorahoitus on tuonut osan yrityksistä suuremman yleisön ulottuville ja sitä kautta kerätyn rahoituksen määrä on stabiloitunut suunnilleen samalle volyymitasolle enkelisijoitusten kanssa.

Pörssiin listautuminen tulee olemaan yhä useammalle yritykselle kiinnostava vaihtoehto ja radikaaleimmillaan tämä voi tarkoittaa myös etenkin Yhdysvalloissa yleistyneiden Special Purpose Acquisition Company -yritysten perustamista myös tänne meille Suomeen. Nämä SPAC-yritykset listautuvat itse pörssiin ja lähtevät sitä kautta nostetuilla varoilla etsimään hyviä ostokohteita tuoden ne myöhemmin itse pörssiin.

Yksi ainakin on varmaa: Suomessa perustetaan yhä uusia lupaavia startuppeja, jotka enenevissä määrin myös kasvavat pisteeseen, missä isot sijoittajat kiinnostuvat niistä. Tämä on se moottori, jonka varassa kaikki muu kasvaa ja kehittyy.

Jaakko Salminen
Partner, Grannenfelt Finance Oy

Lue lisää startuppien ennätyksellisistä kasvurahoitusmääristä Pääomasijoittajat ry:n ja FiBANin tiedotteesta.