Miten mahdollistaa enemmän yksityistä rahoitusta vihreän siirtymän hankkeisiin?
Suomen yksityinen rahoitusmarkkina ei tue alkuvaiheen vihreän siirtymän hankkeita – kompromisseja vaaditaan niin yrityksiltä kuin julkisilta ja yksityisiltä tahoilta.
Suomen yksityinen rahoitusmarkkina ei tue alkuvaiheen vihreän siirtymän hankkeita – kompromisseja vaaditaan niin yrityksiltä kuin julkisilta ja yksityisiltä tahoilta.
Uudet alkuvaiheen teknologia- ja projektiyhtiöt, jotka ovat omalta osaltaan mahdollistamassa vihreää siirtymää, ovat isossa roolissa Suomen investointisuunnitelmia tehdessä ja toteuttaessa. Vihreän siirtymän investointitarpeet ovat mittavat koko kansantalouden mittakaavassa ja arviot investointitarpeista Suomessa vuosina 2022–2050 vaihtelevat yli 100 mrd. eurosta (3,3 mrd. euroa/vuosi) jopa 242 miljardin euron lisäinvestointeihin (8 mrd. euro/vuosi) 1). Osa investoinneista on suuryritysten tekemiä, joille rahoitus ei niinkään ole haaste, mutta myös alkuvaiheen teknologia- ja projektiyhtiöillä on merkittävä rooli muutoksessa.
Rahoitustarvetta alkuvaiheen yritysten osalta voidaan arvioida varovaisesti katsomalla Ilmastorahaston hankevirtaa
Ilmastorahasto rahoittaa lähtökohtaisesti alkuvaiheen pääomaintensiivisiä yhtiöitä, joissa tyypillisesti markkina- ja/tai teknologiariski on läsnä. Ilmastorahasto on itse arvioinut omalle rahoitukselleen yli miljardin euron pysyvän markkinakysynnän 2). Jotta kyseiset hankkeet toteutuvat, tarvitaan tähän lisäksi arviolta 2 miljardia euroa yksityistä rahoitusta alkuvaiheen vihreän siirtymään hankkeisiin. Ilmastorahaston arvio omasta tämän hetken hankevirrastaan ilmastorahaston rahoitusosuudella on n. 1,5 miljardia euroa 2). Jotta hankkeet toteutuisivat, tarvitaan yksityistä rahoitusta n. 3 miljardia euroa. Summan suuruutta voi havainnollistaa vertaamalla sitä esimerkiksi vuoden 2022 startup-sijoituksiin: Sijoitukset suomalaisiin startup-yrityksiin olivat koko Suomen osalta tuolloin yhteensä 1,8 miljardia euroa, josta vihreätä siirtymää edistävät hankkeet edustivat vain murto-osaa.
Ilmastorahastolla on siis selkeä ja tärkeä rooli, mutta myös TEM ja Business Finland myöntävät merkittäviä tukia vihreän siirtymän hankkeisiin. Suurin pullonkaula onkin enemmän alkuvaiheen yksityisessä rahoituksessa - syyt tähän ovat kuitenkin hyvin moninaiset.
Vaikka Suomen alkuvaiheen rahoitusmarkkina on ottanut isoja askeleita eteenpäin viimeisen 10 vuoden aikana, lähes kaikki Suomessa toimivat alkuvaiheen oman pääoman ehtoiset rahastot ovat keskittyneet rahoittamaan pääasiassa ohjelmistoyhtiöitä ja muita vähemmän pääomavaltaisia toimialoja. Tälle on toki hyvä syy – näiden alojen tuotot ovat olleet keskimäärin parempia suhteessa pääomavaltaisiin toimialoihin. Tuottoja on ajanut monta eri syytä: Yhtiöt ovat mm. skaalautuvampia, vähäriskisempiä ja niihin sijoittamalla on mahdollista saada hyvä hajautus maltillisella rahastokoolla.
Edessä olevaa vihreää siirtymää ei kuitenkaan ratkaista investoimalla pelkästään digitaalisiin ratkaisuihin ja ohjelmistoyhtiöihin vaan osa investoinneista tulee väistämättä kohdistaa niin tehtaisiin, koneisiin kuin laitteisiin. Nämä vihreän siirtymän hankkeet tarvitsevat kasvurahoitusta lisäksi investointeja mm. tuotantokapasiteetin kasvattamiseen ja teolliseen demonstrointiin. Tämä voi kasvattaa rahoituskierrosten koot niin suuriksi, ettei suomalaisilla alkuvaiheen pääomasijoittajilla ole kapasiteettia niiden rahoittamiseen.
“Edessä olevaa vihreää siirtymää ei kuitenkaan ratkaista investoimalla pelkästään digitaalisiin ratkaisuihin ja ohjelmistoyhtiöihin ”
Vaikka vihreän siirtymän hankkeet ovat lähtökohtaisesti pääomaintensiivisiä, ne voivat kuitenkin olla sijoittajan näkökulmasta pääomatehokkaita, jos täydentävää rahoitusta on tarjolla tarvittavissa määrin (velka- ja tukirahoitus). Tällä hetkellä julkista rahoitusta niin velan kuin tukienkin muodossa on saatavilla mm. Ilmastorahastolta tai mm. TEMin investointituen kautta. Yksityistä velkarahoitusta (esim. pankkirahoitus) ei toistaiseksi ole merkittävissä määrin saatavilla alkuvaiheen vihreän siirtymän hankkeisiin, joka tekee hankkeiden toteuttamisesta huomattavasti vaikeampaa.
Neljä kehityskohdetta vihreän siirtymän kentällä toimivien alkuvaiheen teknologia- ja projektiyhtiöiden rahoituksessa
Yhtiöiden tulee valmistella hankkeita pidemmälle ennen suuria investointeja. Mahdollisuuksien mukaan yhtiöiden tulee pyrkiä minimoimaan teknologiariskiä ja luoda näkyvyyttä myyntiin ja ostoihin mahdollisten in- ja off-take -sopimusten muodossa. Yhtiöt pystyvät kuitenkaan harvoin tarjoamaan rahoittajille ns. täydellistä pakettia ilman riskejä - muutenhan meillä ei olisi rahoituksellista haastetta.
Velkarahoittajien pitää pystyä kasvattamaan omaa riskinsietokykyään. Velkarahalla on merkittävä rooli CAPEX-investoinneissa. Pelkästään omalla pääomalle mm. laitosinvestointeja ei voida toteuttaa. Haasteeksi muodostuu niin riski-tuottosuhde kuin regulaatio.
Oman pääoman ehtoisien sijoittajien tulee aktivoitua myös pääomaintensiivisissä hankkeissa. Suomessa on tällä hetkellä vain yksittäisiä pääomarahastoja, jotka ovat aktiivisesti tukeneet pääomaintensiivisiä hankkeita. Rahastosijoittajien tulee aktiivisemmin tukea rahastomanagereita, jotta isompia rahastoja saadaan kasattua. Tässä katse kääntyy helposti suomalaisiin eläkeyhtiöihin. Toteutuneissa alkuvaiheen vihreän siirtymän hankkeissa perhesijoitusyhtiöillä ja strategisilla sijoittajilla on ollut suurehko rooli alkuvaiheen pääomarahastojen puuttumisen paikkauksessa.
Julkista rahoitusta tarvitaan monipuolisesti, kohdennetusti ja harkitusti. Julkista rahoitusta tarvitaan mm.
investointitukina, jotta hankkeet ovat alkuun kannattavia,
velkatakauksina, jotta velkarahoittajat pystyvät kasvattamaan riskejä, sekä
rahastosijoituksina, jotta rahastoja saadaan enemmän ja suurimpina syntymään.
Kaikkien markkinatoimijoiden on tärkeä arvioida vihreän siirtymän tuomaa mahdollisuutta.
Viitteet ja lähteet:
Vihreän Siirtymän rahoituksen työryhmä – loppuraportti (2022)
Ilmastorahasto asiantuntijaseminaarin kalvot 300323