Siirry suoraan sisältöön

Pääomakeräysprosessi: Milloin, miten ja mitä odottaa?

Pääomakeräysprosessi on keskeinen osa yrityksen kasvua ja kehitystä, kirjoittaa Grannenfelt Financen Miikka Lievonen.

Olipa kyseessä kasvuinvestointien rahoittaminen, strategisen kumppanin sitouttaminen tai omistajanvaihdos, on tärkeää ymmärtää milloin ja miten prosessi kannattaa käynnistää sekä mitä asioita prosessiin sisältyy.

Pääomakeräysprosessi: Milloin, miten ja mitä odottaa?

Milloin käynnistää pääomakeräysprosessi? 


Pääomakeräysprosessi voidaan käynnistää monista eri syistä. Tärkeintä on tunnistaa, mikä ajankohta ja syy ovat sopivimpia yrityksen tilanteeseen.  

Pääomankeräys on tarpeen esimerkiksi:

  • Kasvuinvestointeja varten: Yrityksen kasvaessa merkittävästi, lisäpääoma saattaa olla tarpeen  uusien markkinoiden valloittamiseen, tuotevalikoiman laajentamiseen kuin liiketoiminnan skaalaamiseen. 
  • Strategisen kumppanin sitouttamista varten: Tavoitteena voi olla löytää kumppani, joka tuo lisäarvoa yritykselle esimerkiksi teknologian, asiantuntemuksen tai uusien markkinakanavien muodossa. 
  • Omistajanvaihdostilanteessa: Pääomankeräys voi olla tarpeen niin sukupolvenvaihdoksen kuin omistajanvaihdokseen liittyvän osakekannan myynnin johdosta. 
Aikataulu

Pääomakeräys on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista. 

  • Aikataulun merkitys: On tärkeää varata riittävästi aikaa ja resursseja prosessin jokaiselle vaiheelle. Kokemuksien mukaan koko prosessi voi kestää valmistelujen aloittamisesta allekirjoituksiin noin 6-12 kuukautta. 
  • Paras ajoitus markkinassa: Optimaaliset ajankohdat pääomakeräykselle ovat usein alkukeväästä tai alkusyksystä. Tällöin markkinat ovat  aktiivisimmillaan ja potentiaalisten sijoittajien kiinnostus on korkealla. Lisäksi markkinatoimijoiden aikataulut eivät ole täyttyneet muista hankkeista. 

Pääomakeräysprosessi 

Pääomakeräysprosessi voidaan jakaa useisiin vaiheisiin, joista jokainen on kriittinen onnistumisen kannalta. 

1. Valmistelu: 
    • Projektin rakenne ja aikataulu on suunniteltava tarkasti. Projekti on hahmoteltava selkeästi ja yksinkertaisesti, jotta muuttuvien elementtien osuutta voidaan  mahdollisuuksien mukaan rajoittaa.
    • Projektista on löydettävä oleelliset ja tärkeimmät myyntiargumentit ja ne on dokumentoitava selkeästi.
    • Tarvittavat materiaalit, kuten yrityksen esittelymateriaali ja taloudelliset ennusteet, on laadittava huolellisesti. Materiaalit ovat keskeinen tiedonvaihdon väline, minkä vuoksi niiden onnistunut valmistelu on keskeistä.
    • Potentiaaliset pääoman lähteet tulee tunnistaa kokonaisvaltaisesti suhteessa hankkeeseen ja toisaalta tunnistaa hankkeen elementit, jotka tulisi rakentaa suhteessa pääoman lähteisiin.  On siis tunnistettava ja rakennettava kokonaisuus, jossa myyjän ja ostajan on helpointa kohdata.
    • Hankkeesta riippuen voi olla tarpeen tehdä yrityksen arvonmääritys. 
2. Rahoittajakontaktointi ja viestintä:  
    • Potentiaaliset rahoituksen tarjoajat tulee tunnistaa kokonaisvaltaisesti ,ja kontaktointi näiden tahojen suuntaan käynnistää suunnitelmallisesti.
    • Kun alustava kiinnostus on saatu, voidaan edetä tarkempaan hankkeen esittelyyn ja johdon tapaamisiin ,huolellisesti valmistautuen.
    • Prosessia ja yhteydenpitoa kontakteihin tulee hallinnoidaan tehokkaasti ja systemaattisesti prosessin aikana, jotta kaikki potentiaaliset toimijat pysyisivät mukana prosessissa parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. 
3. Indikatiivinen tarjous: 
    • Indikatiivinen tarjous tai ehdotus on kriittinen virstanpylväs, jossa pääomantarjoaja esittää dokumentoidusti kiinnostuksensa hankkeen pääomittamiseen sekä listaa olennaisimmat ehdot  transaktioon liittyen. 
    • Kilpailutilanteen rakentaminen on keskeistä, jotta hankkeelle pystytään tässä vaiheessa prosessia saamaan  parhaat mahdolliset ehdot. Useimmiten mitä enemmän kiinnostusta, sitä  parempi lopputulos. 
    • Mitä selkeämpiä indikatiivinen tarjous sekä sen pohjalta laadittava term sheet –sopimus ovat, sitä varmemmin vältytään yllätyksiltä ja väärinymmärryksiltä due diligence -vaiheessa. 
4. Due Diligence -tarkastus: 
    • Tässä prosessin vaiheessa pääomantarjoaja suorittaa tarkemman yhtiön tilaa läpikäyvän selvityksen hyödyntäen tähän usein myös ulkopuolisia neuvonantajia. 
    • Due diligence -tarkastus voi sisältää esimerkiksi liiketoimintaan, sopimuksiin, verotukseen tai teknologiaan syventyviä analyysejä. 
5. Sopimukset: 
    • Sopimusten yksityiskohdat suhteessa term sheet -sopimukseen neuvotellaan huolella, usein ennen Due Diligence -vaiheeseen siirtymistä
    • Due diligence -vaiheessa valmisteltavia sopimuksia ovat usein esimerkiksi sijoitus-/rahoitussopimus tai kauppakirja, sekä osakassopimus.
6. Allekirjoitus: 
    • Onnistunut prosessi huipentuu sopimusten allekirjoitukseen ja näin yrityksen kasvutarina saa uuden alkusysäyksen. 

Neuvonantajien palkkiot 

Pääomakeräysprosessiin liittyy normaalisti taloudellisen neuvonantajan kanssa sovittuja palkkioita, jotka  jaetaan usein aloitus- tai kuukausikorvaukseen ja onnistumispalkkioon. Palkkioiden suuruus riippuu sekä prosessin työmäärästä että pääomakierroksen koosta. 

Yhteenvetona 

Pääomakeräys on monimutkainen ja vaativa prosessi, mutta huolellisella suunnittelulla ja oikeilla kumppaneilla se voi olla yrityksen menestyksen avain.  

Tulevissa blogikirjoituksissa syvennymme tarkemmin pääomakeräysprosessin eri vaiheisiin.  Sitä seuraamalla saat lisätietoja ja vinkkejä siitä, miten pääomakeräykseen kannattaa valmistautua ja miten se voidaan toteuttaa menestyksekkäästi.  

 

Miikka Lievonen

Blogin kirjoittaja:

Miikka Lievonen
Director, Grannenfelt Finance
miikka.lievonen@grannenfeltfinance.fi 
+358 50 554 5844
LinkedIn-profiili

Kirjoittajalla on 10 vuoden kokemus yritysrahoitukseen ja pääoman hankintaan liittyvistä hankkeista. Hän on auttanut useita kasvuyrityksiä, kuten Vastuu Groupia, Beelyä, P2X Solutionsia ja Varjo Technologiesia, hankkimaan pääomaa. 

Tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajan hermolla

Jätä yhteystietosi päästäksesi ajan tasalle viimeisimmistä rahoituksen ja yrityskauppojen uutisista.