Ensimmäinen ja tärkein neuvo on, että kehityshankkeen kohteena on oltava uutuusarvoltaan merkittävä, yrityksen perustekemisestä poikkeava, mutta silti looginen kehityskokonaisuus. Näitä ovat esimerkiksi uuden tuotteen kehitys tai vienti- ja kansainvälistymiskyvykkyyksien parantaminen. Kehityskokonaisuutta laatiessa on hyvä huomioida, että tuki ei ole tarkoitettu suoranaisesti myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin, vaan eräänlaisten ”kyvykkyyksien” luomiseen esimerkiksi markkinatutkimuksen tai strategiatyön muodossa kansainvälistymistä tavoiteltaessa.
Hakijayrityksen liiketoiminta kannattaa kuvata hakemuksessa selkokielisesti ja kansantajuisesti, sillä hakemuksen käsittelijä ei välttämättä ole kyseisen alan erityisasiantuntija. Lisäksi olemme valitettavasti huomanneet, että avustuksen kasvanut hakemusmäärä on verottanut merkittävästi ennen hakemuksen jättämistä tapahtuvaa dialogina hakijan ja ELY-keskuksen välillä. Tämä johtuu todennäköisesti ELY:n käytössä olevien resurssien rajallisuudesta koronakriisin tuoman äkillisesti kasvaneen hakemusmäärän myötä.
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja muu yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat lisäksi kasvattaneet ELY:n arvosteluasteikossa rooliaan, joten nämä aspektit on hyvä huomioida kehitysprojektia suunniteltaessa ja sen vaikutuksia avatessa.
Kehittämisavustusta hakevan yrityksen on äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon, että tuki maksetaan toteutuneita kuluja vastaan jälkikäteen – tärkeää on siis miettiä, onko yrityksellä kykyä tehdä kehityshankkeen toimenpiteitä etupainotteisesti. Lisäksi on muistettava, että hanketta ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on jätetty.
Ollakseen avustuskelpoinen, on hakijayrityksen kyettävä osoittamaan omaavansa jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Tästä osoituksena toimii mm. raportoidut kannattavat tilikaudet ja positiivinen oma pääoma. ELY-keskus on kuitenkin korostanut harkinnanvaraisuuden merkitystä kyseisten edellytysten tulkinnassa. Lisäksi he ovat painottaneet kaavaillun hankkeen vaikutusta kyseisten edellytysten luomiseksi.
Erityisenä huomiona haluamme nostaa esille avustuksella tuettavat palkkakulut. Etelä-Suomen alueen ELY-keskusten linjaus on, että tuen piiriin laskettavat palkkakulut per hanke ovat enintään 12 henkilötyökuukautta ja 54 000 euroa (4500 €/henkilö/htkk). Tästä summasta, tuettavien kehittämismenojen tapaan, on tuen enimmäismäärä 50 % eli 27 000 euroa. Avustuksen määrä on siis palkkakulujen osalta maksimissaan 27 000 euroa per hanke, ei per hankkeeseen osallistuva työntekijä. Palkkakulujen niukka tukikelpoisuus ohjaakin yritystä ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen hankkeen toteuttamisessa (kyseiset tarjoukset tulee liittää hakemukseen).
Lopuksi
Väliaikaisen valtiontuen hakuaikaa on jatkettu 30.6.2021 asti, joten yrityksillä on vielä aikaa hakea kehittämisavustusta nykymuodossaan väliaikaisena valtiontukena. Autamme mielellämme itse hakemusprosessissa sekä sparraamaan mahdollisia kehityshankeideoita. Ole rohkeasti yhteydessä! Tiimimme yhteystiedot löydätte täältä.
*Etelä-Suomen alueeseen luetaan Kanta-Häme, Päijät-Häme, Uusimaa, Etelä-Karjala, Kymenlaakso
