Kuten kaikki strateginen muutostyö, myös susformaatio vaatii uskallusta tarkastella liiketoiminnan vakiintuneita käytäntöjä ja arvoketjun kohtia kriittisesti. Johdon kannattaa uskaltaa kysyä itseltään, mikä on toimintamme tuottama arvo asiakkaille ja yhteiskunnalle. Palvelevatko kaikki arvoketjumme osat tämän arvon toteutumista vai löytyykö niistä solmukohtia, jotka hidastavat päämäärien saavuttamista?
Tuore eurooppalainen kestävyysregulaatio suuntaa ajatusmaailmaa kohti globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon, vaikutusten huomioimista. Kukaan ei pysty varmasti sanomaan, miten yhteiskuntamme muuttuvat ja sopeutuvat muutoksiin tulevien vuosien aikana. Yleinen konsensus kuitenkin on, että muutokset ovat väistämättömiä. Liiketoiminnallisia päätöksiä on totuttu tekemään olemassa olevan historiallisen datan pohjalta. Nyt kohtaamamme globaalit planetaariset haasteet ovat laajuudessaan ja vaikuttavuudessaan uniikkeja. Yritykset, jotka uskaltavat suunnata organisaationsa innovaatioita muutosta kohti, ovat parhaiten valmistautuneita tulevaisuuteen.
Pohjoismaissa on otollinen kasvualusta aikamme haasteiden ratkaisijoille. Tämän tarjoavat mm. vakaa liiketoimintaympäristö ja korkea koulutustaso. Huomionarvoisia esimerkkejä suomalaisista omassa markkinassaan tulevaisuuden suuntia luovista kasvuyrityksistä ovatkin mm. vetyalan deeptech-yritys Hycamite, auton palveluna tarjoava Beely, second-hand huonekaluja välittävä Mjuk ja vanhuspalveluja tarjoava Gubbe.
Toimintansa kehittäjät ja innovoijat pääsevät parhaimmassa tapauksessa vapauttamaan liiketoiminnan todellisen supervoiman eli määrittämään oman markkinansa kulkusuunnan. Yritykset, joilla on selkeä ymmärrys liiketoiminnan tuottamasta arvosta, kyky kestää tulevaisuuden epävarmuutta ja rohkea ratkaisukeskeinen visio yhteiskuntamme haasteisiin, ovat tulevaisuuden tekijöitä.
Blogin ovat kirjoittaneet Gaian toimistusjohtaja Maria Sangder ja Grannenfelt Financen vastuullisuusasiantuntija Judit Lindsten.